Järjestelmän pitkä viive ja murentuneet hoitorakenteet – Stop Huumeille ry valtiosihteerien kuultavana
Suomen huumepolitiikka on tilanteessa, jossa menneisyyden säästöpäätökset näkyvät nyt raskaana inhimillisenä ja taloudellisena hintana. Stop Huumeille ry osallistui 9. helmikuuta 2026 valtiosihteerityöryhmän kuulemistilaisuuteen Merikasarmilla. Viestimme päättäjille oli suora: nykyinen päihdetilanne ei ole nuorten moraalinen kriisi, vaan seurausta hoitojärjestelmän pitkäkestoisesta murentamisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama poikkihallinnollinen valtiosihteerityöryhmä kuuli huumetyön asiantuntijoita hallituksen huumeiden vastaisen työn johtamiseksi. Stop Huumeille ry:tä (Stoppi) tilaisuudessa edustivat hallintojohtaja Mytty Messmer-Koskinen ja vertaistoiminnan koordinaattori Jussi Pekkinen.
Rakenteellinen epäonnistuminen vaatii suunnanmuutoksen
Puheenvuorossaan hallintojohtaja Mytty Messmer-Koskinen analysoi huumekentän nykytilaa historiallisen kehityksen kautta. Hän muistutti, ettei nykyinen kriisiytynyt tilanne ole syntynyt vahingossa, vaan se on suora seuraus aiemmin tehdyistä rakenteellisista valinnoista.
”Kun kaksi vuosikymmentä sitten purettiin pitkäkestoisia hoito- ja jatkohoitorakenteita ja siirryttiin lyhyisiin jaksoihin, osa vaikeasti riippuvaisista jäi ilman todellista toipumisen rakennetta. Näemme tämän nyt ylisukupolvistumisena, nuorten pahoinvointina ja yhä raskaampana huumekenttänä. Tämä ei ole nuorten moraalinen kriisi, vaan järjestelmän pitkä viive ja valtion ohjausvastuun epäonnistuminen.”
Messmer-Koskinen nosti esiin myös biologisen realiteetin: aivojen säätelyjärjestelmien toipuminen voimakkaista riippuvuuksista kestää kuukausia. Nykyinen järjestelmä, joka tarjoaa usein vain lyhyitä vieroitusjaksoja ilman katkeamatonta jatkoa, tuottaa tehottoman ”pyöröovi-ilmiön”, joka ei täytä lain vaatimusta yksilöllisestä hoidosta.
”20 vuotta päihdemaailmassa – 28 päivää ei riitä”
Vertaistoiminnan koordinaattori Jussi Pekkinen toi keskusteluun kentän äänen ja käytännön havainnot pääkaupunkiseudun palveluverkosta. Vaikka Helsingissä vieroitushoidon (”katko”) saatavuus on parantunut, katkeamattomat jatkohoitopolut puuttuvat edelleen.
Pekkinen peräänkuulutti paluuta pitkäkestoiseen laitoskuntoutukseen, sillä nykyinen standardimittainen hoito on monelle vain pintaraapaisu:
”Jos päihteiden käyttö on kestänyt 10, 15 tai 20 vuotta, niin 28 päivää on vain pintaraapaisu siihen kaikkeen, mitä on edessä kun lähtee raitistumaan, se ei riitä. Ennen pitkät hoidot olivat puolesta vuodesta vuoteen, nyt puhutaan 28 päivästä.”
Kun “tavallista” elämää ei ole, se on rakennettava alusta
Tilaisuudessa käyty keskustelu toi esiin perustavanlaatuisen haasteen: monelta apua hakevalta puuttuu kokonaan pohja, jonka päälle selvä arki rakentuisi. Jos henkilö on elänyt päihdemaailmassa lapsuudesta saakka ja syrjäytyminen on ollut ylisukupolvista, hänellä ei ole olemassa ”tavallista” elämää tai mallia selvästä arjesta, johon palata. Tällaisessa tilanteessa kyse ei ole vain vieroittumisesta, vaan identiteetti ja elämä on rakennettava täysin alusta saakka. Tämä vaatii aikaa, turvaa ja sellaista tukea, jota nykyiset lyhyet hoitojaksot eivät pysty tarjoamaan.
Päihdepalvelut ovat myös talousteko
Stop Huumeille ry haluaa muistuttaa päättäjiä myös hoidon taloudellisesta kannattavuudesta. Tutkimustiedon mukaan päihdepalvelujen piirissä olevien terveydenhoidon kulut ovat jopa 53 % alemmat kuin niiden, jotka jäävät palveluiden ulkopuolelle.
Yhdistyksen asiantuntijat nostavat esiin myös muita kriittisiä huomioita:
Vapaa kapasiteetti: Suomessa on (ollut) lukuisia kuntoutuslaitoksia, joilla on vuosien ammattitaito huumeriippuvuuksien hoidosta ja joissa on tälläkin hetkellä vapaata kapasiteettia. Tästä huolimatta hyvinvointialueet eivät hyödynnä näitä paikkoja riittävästi, mikä on johtanut useiden perinteisten ja ammattitaitoisten yksiköiden toiminnan loppumiseen.
Läheisten huomioiminen: Riippuvaisten läheiset ovat suuri ja unohdettu asiakasryhmä, jonka tukeminen ehkäisisi merkittäviä kansantaloudellisia haittoja.
Moniäänistä vaikuttamista
Tilaisuudessa puheenvuoron käytti myös Stopissa työskentelevä Timo-Veikko Pasanen, joka toimi tässä tilaisuudessa Humaania päihdepolitiikkaa ry:n (HPP ry) puheenjohtajan roolissa. Hänen viestinsä täydensi rintamaa painottamalla ihmisoikeusperustaisen huumepolitiikan ja haittojen vähentämisen välttämättömyyttä.
Yhteistyöllä kohti vaikuttavia tekoja
Stop Huumeille ry pitää valtiosihteerityöryhmän perustamista merkittävänä ja tervetulleena osoituksena siitä, että huumetilanteen vakavuuteen on vihdoin kiinnitetty huomiota hallinnon korkeimmalla tasolla. Kiitämme työryhmää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja tuoda esiin järjestökentän sekä kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä tässä kriittisessä tilanteessa.
Toivomme, että kolmannen sektorin syvällistä asiantuntemusta hyödynnetään tiiviisti myös jatkossa ja että järjestöjen ääni painaa huumepolitiikan tulevissa linjauksissa. Ennen kaikkea odotamme, että työryhmän työ johtaa pelkkien sanojen sijaan oikeasti toimiviin, vaikuttaviin ja resursseilla turvattuihin tekoihin, joilla varmistetaan jokaisen apua tarvitsevan oikeus toipumiseen. Stop Huumeille ry jatkaa herkeämättä työtään sen eteen, että huumepolitiikassa palataan kestävään, lakiin perustuvaan ja inhimilliseen toipumiseen.
teksti: Mytty Messmer-Koskinen