Järjestöjen rahoitusleikkaukset uhkaavat eniten tarvitsevia

Järjestörahoituksen kokonaisuus on nyt historiallisen epävarmassa tilanteessa. Moni kansalaisjärjestö – ei vain päihdetyön kentällä – odottaa epätietoisuudessa, jatkuuko rahoitus ensi vuonna. Epävarmuus koskettaa niin mielenterveys-, lapsi- ja nuorisotyötä kuin vanhustyön järjestöjäkin. Samanaikaisesti valtion budjettiesitykset esittävät merkittäviä leikkauksia koko järjestökentälle.

Kun järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät, vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskuntaan: palveluja katoaa, vapaaehtoistyön mahdollisuudet vähenevät ja juuri niitä ihmisiä jää vaille apua, joilla ei ole varaa ostaa tukea muualta. Seurauksena ovat kasvavat kustannukset kunnille, terveydenhuollolle ja poliisille.

Päihdetyön kentällä seuraukset näkyvät jo nyt.

– Olen syvästi huolissani suunnitelluista leikkauksista, jotka kohdistuvat päihdetyöhön ja sen kaikkein haavoittuvimpiin asiakkaisiin. Päihderiippuvuudesta toipuminen on jo nyt monelle lähes mahdotonta ja näillä toimilla se vaikeutuu entisestään, toteaa Stop Huumeille ry:n toiminnanjohtaja Mirva Suutarinen.

Hoitopaikkoja lakkautetaan, hoitojaksoja lyhennetään, ja samaan aikaan etuuksia sekä tukia on leikattu juuri niiltä, jotka niitä eniten tarvitsevat.

– Nyt ollaan viemässä myös ne matalan kynnyksen paikat, joihin on voinut tulla ilman ajanvarausta – paikat, joissa saa tukea ihmisiltä, jotka todella ymmärtävät, Suutarinen jatkaa.

Tilanne kärjistyy samaan aikaan, kun huumekuolemat ovat kasvussa.

– En voi käsittää, miten tähän tilanteeseen on ajauduttu, erityisesti aikana, jolloin yhä useampi ja yhä nuorempi menettää henkensä tälle henkeä uhkaavalle sairaudelle. Toivon, että päättäjät pysähtyvät tämän äärelle ennen kuin on liian myöhäistä, hän sanoo.

Järjestöjen rahoitus ei ole ylimääräinen kuluerä, vaan investointi ihmisiin ja yhteisöihin. Leikkaukset näkyvät aina lopulta siellä, missä tuki on ollut kaikkein tärkeintä.